maanantai 4. helmikuuta 2019

Suomessa 🇫🇮❄️



Kolmastoista tammikuuta oli viimeinen päivä muuttaa asuntolasta ulos. Edellisenä päivänä siivoilin, pakkasin ja valmistauduin lähtöön…BALILLE!!!!
Balin reissu oli aivan upea ja täydellinen päätös vaihdolle. Tulin sieltä perjantai iltana kahdeksastoista päivä ja seuraavana päivänä illalla lähti lento kohti Suomea.

Balilaista peltoa, auton ikkunasta nappasin. 



Näin kaikenlaisia kauniita patsaita ja kukka-asetelmia. Kuvassa suihkulähde erään spa:n ulkopuolella. 

Nauttimassa viimeisistä lämmöistä rannalla ennen lähtöä lentokentälle.  

Asuntolasta muuttamiseen liittyi kaksi siivousta. Ensimmäinen siivous tehtiin kolme päivää ennen muuttoa. Siinä puhtaana piti olla jääkaappi ja suihkuhuone kokonaisuudessaan eli peili, wc-pytty, lavuaari, suihkun seinät ja lattia. Kannattaa katsoa paikat tarkkaan, varsinkin jääkaappi vaikka sitä ei olisi käyttänyt. Omani oli homeessa… Tarkastuksen jälkeen sai maksetun pantin takaisin shekkinä, jonka lunastin pankista käteisenä.  Viimeisen siivouksen jälkeen sai vielä sähkön kulutus kortista loput rahat käteisenä. Eli ei huolta jos rahaa siellä on viimeisinä päivinä jäljellä.


Yliopistolta opiskelija uloskirjautuminen oli aika vanhanaikainen. Jos olit lainannut kirjastosta kirjoja tuli sieltä hakea leima todisteena siitä, että kaikki kirjat oli palautettu. Toinen leima saatiin asuntolasta ja kolmas tuli opiskelijakortin mitätöinnistä. Sitten se paperi piti skannata ja laittaa samalle sivultolle, minne hakemus aikoinaan ladattiin.

Perjantai oli kiireinen päivä.  Kello oli jo kohta kuusi kun menin tulostamaan kirjastoon lappua.  Kävi ilmi, että uloskirjautumisen piste oli mennyt viideltä kiinni ja seuraavan kerran aukeasi maanantaina. Stressi ja paniikkihan siinä iski, saanko ollenkaan opintopisteitä???!!! Lentoni Balille oli sunnuntai aamuna ja takaisin tulin vasta seuraavan viikon perjantai iltana, eli piste olisi jo silloin kiinni. Onneksi uloskirjautumista ei tarvinnut tehdä henkilökohtaisesti vaan ystäväni suostui tekemään sen minulle. Jätin hänelle paperin ja opiskelijakorttini ja asia hoitui sillä. Huhuh. 🙏🏻

Vaihdosta tulee kirjoittaa lyhyt raportti, jonka muut voivat lukea NTU:n nettisivujen vaihtokertomusten kohdalta. Raportti tallennetaan samalle sivustolle kuin leimapaperi. Kurssien arvosanat tulivat näkyviin 22. tammikuuta eli pari viikkoa kurssien päättymisestä.

Viimeisen yön vietin Next Taipei hostellissa Ximenissä, paikan yläkerrasta löysin söpön seinän täynnä edellisten vieraitten viestejä. 

Luulin ostaneeni matkaevääksi jotain tavallisia suolattuja keksejä, mutta sain kuivattuja ranskalaisia!! 😮oli hyviä🤣

Lensin Cathay Pacificilla ensin Hong Kongiin ja sieltä Qatarilla Dohan kautta Suomeen. 


Oli varmaan Hong Kongin kentällä, jossa näin tuttuja 😝 

Tulin kahdella lennolla Suomen maalle. Lennot meni hyvin, katsoin kolme kertaa ”Crazy Rich Asians” elokuvan. Kotona odotti lumi ja pakkanen. Oli todella outoa tulla kotiin, mutta toisaalta aivan mahtavaa. Nukuin kaksi yötä pehmeässä sängyssä ja heti tuli selkä kipeäksi.  Viimeiset viisi kuukautta kun oli nukkunut kahdella hyvin ohuella patjalla, melkein kuin nukkuisi lattialla, niin pehmeä sänky oli selälle outo. Pitää varmaan laittaa joku vaneri lakanan alle… Tuntuu, että sänky on kuin vaahtokarkki, melkein liian pehmeä.😮

Olen ollut Suomessa nyt viikon. On ihanaa olla kotona ja mukavuuksien äärellä. Eniten minua häiritsee ilma, joka kuivattaa ihon (toisaalta ei tarvi pelätä, että vaatteet kaapissa homehtuu),  ihmisten jäykkyys (liekö pitkä talvi syynä) ja pitkä matka luennoille. (Ennen kymmenen minuuttia, nyt melkein tunti…) Hyvältä tuntuu kaunis talvinen luonto, puhdas ilma ja se, että hanasta tulee juomakelpoista vettä, sekä tietysti kaikki rakkaat ihmiset Suomessa, jotka ovat taas lähempänä.

Koko vaihto oli korvaamaton kokemus. Suosittelen kaikille! Kannattaa uskaltaa mennä Eurooppaa kauemmaksi. Kulttuuri on Aasiassa niin omalaatuinen ja mielenkiintoinen, että se tulee nähdä ja kokea itse.  Kiitoksia kaikille, jotka luitte ja olitte kiinnostuneita! Näkemisiin! ❤️❤️❤️❤️




keskiviikko 2. tammikuuta 2019

Rakastan Taiwania kaikesta huolimatta!

Hei kaikille! Hyvää uutta vuotta 2019! Tänään on erityinen päivä, koska nyt on mennyt tasan neljä kuukautta siitä, kun saavuin Taiwaniin. Blogipostauksen aika siis! Huh huh sanon vaan, että Taiwan on tehnyt tehtävänsä. Paljon olen ehtinyt nähdä mutta vielä on paikkoja mihin palata ja nähdä lisää seuraavilla reissuilla ;). Vielä runsaat kymmenen päivää ennen kuin lento lähtee seuraavaan kohteeseen. Olen nimittäin menossa Balille!!! Tuuletukset sille! ❤️🌴🙏🏻 (selvennyksen vuoksi siis Indonesiaan en Taiwanin balille lol)


Täällä kaukana kotoa on tullut huomattua jos jonkin moista erillaisuutta ja ihmetystä verrattuna Suomen elämään. Tässä vähän omia kokemuksia ja mietteitä siitä, mitä on omalle kohdalle ja mielelle ollut ihmeellistä, hassua ja outoa.


1. Kyykkyvessat
Tämä oli odotettavissa, mutta silti shokki kun ymmärsin asian laajuuden. Koulussa kyykkyvessoja suositaan selvästi enemmän kuin istumavessoja. Toki jotkut rakennukset yliopistolla ovat vanhempia ja siksi kyykkyvessoja on paljon, mutta näille asia on täysin normaali. Sanotaan niin, että on aika taiwanilainen tai yli päänsä aasialainen olo kun menee vessan kyykkimään. Kaikissa vessoissa ei ole paperia, mutta silloin sitä saa vessan ulkopuolelta oven luota. Olen nyt tosi itsevarma kyykyllä käyjä ja ihan varmasti jatkossa luonnistuu ihan uudella tasolla! Mutta kyllä se oli taas uusi oppiläksy huomata, että hei mä olen invalidi! Kun kaikki istumavessat on erikoisvessoja tai niitä on vain yksi niin kuin Suomessa invavessa meininki.

2. Sandaalit ja toppatakki
It says it all. Taiwanilaiset tietää mikä toimii. Kostea ja sateinen ilma on aika kylmä ja sen vuoksi täällä näkee kevyt toppatakkeja ja muita paksuja takkeja. Mutta maa ei ole jäässä, joten flipflopit ovat kelpo menopelit sateisella säällä. Mainitsin jo aikaisemmin, että kesäsateella sandaalit on jees, mutta en ole niiin paikallinen, että lähtisin vielä varpaat paljaana ulos kun välillä on oikeesti hyyyrrrr kylymä.



Kaikki tiet vievät kirjastoon. Seuraamalla palmutietä löydät varmasti perille.  

3. Kirjastossa nukutaan
On ihan perustietoa, että hiljainen kirjasto on paikka mennä nukkumaan. Pääkirjastosta voi löytää monia sopivia nukkumapaikkoja, on sohvia ja pöytä-penkki yhdistelmiä ja vielä ihan kunnon leveitä ja pitkiä pehmustettuja penkkejä ilman selkänojaa, mihin saa itsensä kokonaan ojennettua. On vaan niin hassua jos vertaa esim. Kaisa-kirjaston raivokkaaseen työskentelyyn ja sitten tätä kirjastoa, missä opiskelijat vetää sikeitä. Rentoa ja voin sanoa, että kyllä muakin alkaa kirjastossa nukuttaa….zzz…..zzz…

4. Holhoavuus
Yleisillä paikoilla, kuten metrossa, kirjastossa ja bussissa pyörii opetusvideo tai nauha, jossa selvitetään mitä ei saa tehdä. Esim. Metrossa pyörii animaatio siitä, että pitää antaa paikkoja niitä tarvitseville jne. Vanhusten paikat on erivärisiä ja niihin ei yleensä istuta ellei ole pappa tai lapsiperheellinen. Mietin aina et okei jos pääsen vaaleansiniselle penkille niin on turvassa! (Lol koska tummansiniset on erityispenkit ja ei voi tavallaan häätää pois siitä) Ihmiset kyllä antaa tosi avuliaasti paikkansa jos joku näyttää siltä, että sitä tarvitsee. Olen joskus saanut muilta ohjausta, että seiso siinä liukuportaissa tuossa kohtaa ja yleisessä kuumassa lähteessä oltiin aika kärsimättömiä kun ei päästy menemään tulikuumassa vedessä heti istumaan. Järjestys on tietysti tärkeää koska ihmisiä on niin paljon.

Se myös kannatta muistaa, jossa täälläpäin liikkuu, että julkisissa kulkuvälineissä ei saa syödä eikä juoda mitään. Varmaan sen vuoksi, että suuremmilta sotkuilta vältyttäisiin. Yleensäkin ihmiset eivät syö kävellessä ja olen ollut tietoisempi siitä kun itse teen sitä.

5. Ystävällisyys
Luin Taiwanilaisten ystävällisyydestä jo ennen kuin ehdin paikan päälle. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että pitää paikkansa! Olen saanut aina apua niin tutuilta kuin tuntemattomiltakin. Kannattaa uskaltaa vain kysyä niin saat vastauksen.

Paratiisi... muisto niistä päivistä kun oli lämmin. 


6. No English
Tää on aika hauska. Yllättävääkin on ollut se kuinka nuoret taiwanilaiset ei välttämättä osaa juurikaan puhua englantia. On tosi hellyyttävää kun he yrittävät muistella sanoja ja saavat jollakin tavalla asiansa sanottua. Kaupassa ja ravintoloissa joskus jos kassa ei ole osannut englantia olen voinut saada mykkää palvelua. Sormen osoitus ja elekieli on toiminut silloin kommunikaationa. Kerran elokuvateatterissa halusin ostaa popcornia ja työntekijä aloitti kiinaksi palvelun. Kun kävi ilmi, että en osaa asioida kiinaksi niin hän äkkiä työnsi kaverinsa, joka puhui englantia palvelemaan loppuun. Tilanne oli hauska, mutta tulee vähän sellainen ei haluttu olo, mikä kummajainen olen jos haluat minua karkuun? Mutta kassamies oli ihan good looking et en valita… lol

7. Ujous
Olen huomannut, että ujous ei ole vain suomalaisten juttu. Voi olla sekin, että olen ulkomaalainen ja vieraankielen käyttäminen on epämukavaa tai jännittävää ja siksi ollaan hermona. Välillä se tuntui vähän epäkohteliaalta, että esim. Yliopiston opiskelijaklubilla ei tervehditty kuin vasta silloin kun oltiin enemmän tuttuja. Myöskin klubin vetäjiä tuntui ujostuttavan, vaikka monet heistä osasivat englantia. Monesti taiwanilaiset ovat kuitenkin tosi kiinnostuneita ja haluavat tietää mistä ulkomaalaiset ovat kotoisin ja miksi tulivat Taiwaniin. Sanon vaan, että juttelemaan vaan niin kyllä ne siitä tottuu😂.


Sumeaa auringonlasku kuvaa. 



8. Ulkomaalainen vieras
Taiwanilaiset ovat todella huomaavaisia ja ystävällisiä ulkomaalaisia kohtaan. Olen saanut erilaista kohtelua kuin taiwanilaiset ystäväni vain siksi koska olen ulkomaalainen. Myös kiinalaiset ovat vähän kummallisia. Minua on pyydetty useampaan kertaan ottamaan kuva kiinalaisten turistien kanssa, molemmat tapahtuivat kampuksella. Myös kiinalainen ystäväni tokaisi kerran, että ”jos me otetaan kuva yhdessä niin joku voisi luulla, että olen Euroopassa!” Valkoinen iho on selvästi haluttua tavaraa. Jossain vaiheessa kans kun kävelin kadulla niin oli semmoi olo, että ”jestas erotun niin selvästi täältä!” Ja siskoni huomautti, että ihmiset katsoo aina. Mutta en ole itse huomannut sitä juurikaan.

9. Sateenvarjot aina mukana
Auringon paistaessa japanilainen ystäväni löytää aina varjopaikan. On perussettiä, että auringolta suojaudutaan sateenvarjon, pitkien hihojen ja muiden peittävien vaatteiden käyttämisellä. Olen nähnyt pyörällä polkevalla naisella sellasen hameen, joka on takaa auki, että se pitkä helma peittää sääret ja siten estää rusketuksen. Toki kaikkia ei kiinnosta varjoissa piileskely, mutta useammat ottavat sen ihan tosissaan. Mutta se on totta, että aurinko on kuuma ja polttava, kannattaa olla kaikki 50+ aurinkorasvat ja muut mukana jos aikoo Taiwaniin kesällä. Toinen syy sateenvarjojen kuljetukseen on tietysti ennalta arvaamaton sade, joka saattaa iskeä hetkenä millä hyvänsä. Itse on rikkonut jo kaksi sateenvarjoa, joten kohtalon korteilla mennään.🔮🙏🏻

10. Ilmaista alkoholia
Tämä on täysin käsittämätöntä, mutta todistettua. Joillakin klubeilla jos sattuu menemään oikeana päivänä niin voi naisena päästä ilmaiseksi sisään ja vielä saada ilmaiset juomat… Siis whaat?!! Eräällä klubilla oli sisäänpääsy muistaakseni 500NT eli noin 15 eurosta ja koko illan ilmaiset juomat, kunhan aina toi sen oman kuppinsa täytettäväksi. Muistakaa siis, että maltti on valttia! Pitäkää toisistanne huolta. Tosiaan, ei tarvi kauhistella jos poliisit tulee pysäyttämään bailut ja tarkistamaan kaikkien henkilöllisyyden, tätä tapahtuu joskus, koska alaikäiset livahtavat sisään. Ja ulkomaalaiset hoi! Passi on ainut hyväksytty henkilöllisyystodistus! Ellei omaa taiwanilaista ID:ta tai vastaavaa. AINIIN klubeilla, baareissa, karaokehuoneissa… saa polttaa tupakkaa sisällä. Voitte vaan kuvitella sitä järkyttävää hajua hiuksissa ja vaatteissa seuraavana päivänä… 😣😵😷
                               
Esteettistä 🌚
                         

11. Suomessa puhutaan englantia
”Onko sun äidinkieli englanti?” ”Niin Suomessahan puhutaan englantia?” Joo… parikin kertaa on luultu, että Suomessa puhutaan englantia äidinkielenä niin kuin Amerikassa. Luulen, että mielikuva tulee siitä, koska osaan englantia ihan hyvin ja joskus kyselijää paremmin. Mutta olen aina korjannut, että somea me taalla puhemme.

Kaikki nämä erilaisuudet ovat vaan rikastuttaneet mun elämää ja olen saanut monia mieleenpainuvia kokemuksia. Siitä olen todella kiitollinen. Kaikesta huolimatta rakastan Taiwania! Vitsit näitä vaan riittäis loputtomiin, mutta tässä taisi tulla tärkeimmät tällä erää. Vielä parasta uutta vuotta ja muistakaa, että ootte kaikki tosi tärkeitä!!!!!

ps. Yritän vielä saada jotain kirjoitettavaa irti, että saan varmasti dokumentoitua muistoja ja kerrottua hyviä juttuja täältä 😌😎 stay tuned!